Tukikeinoja ja vaihtoehtoisia toimintatapoja helpottamaan luki-vaikeus opiskelijaa

Tukikeinoja ja vaihtoehtoisia toimintatapoja on monia oppilaitoksissa ja oppilaitosten ulkopuolella.

Kun luki-vaikeudet on arvioitu, opettajat, opinto-ohjaaja, erityisopettaja, koulukuraattori, koulupsykologi ja muut mahdollisesti tarvittavat asiantuntijat määrittelevät ja suunnittelevat tukitoimien tarpeen oppilaitoksessa. Tarvittaessa tukeudutaan myös oppilaitoksen ulkopuolisiin palveluihin. Näiden palveluiden käyttämistä ja niihin ohjaamista varten arvioidaan opiskeluvaikeudet, opintojen keskeytys, oman tai läheisen huoli nuoren taidoista ja selviämisestä. Yksilölliset tukitoimet selviävät mahdollisen diagnoosin ja kuntoutussuunnitelman kautta. Julkisesta terveyshoidosta nuori voidaan lähettää jatkotutkimuksiin esimerkiksi yliopistolliseen sairaalan kautta kuntoutustutkimusyksikköön tai neurologian poliklinikalle. Varhainen puuttuminen ja koulun tai oppilaitoksen ja perheen yhteistyö tukitoimien yhteydessä on tärkeää.  

Opiskelija on tunnettava hyvin oppijana, jotta häntä voidaan tukea oikein ja hän voi tuntea oppimisen iloa.  (Aro,Siiskonen, 2007,s.65-109)

 

Luki-vaikeuden kanssa pärjäämiseen voin hyödyntää erilaisia apukeinoja ja – välineitä. Näitä apuvälineitä ovat iPad apuvälineenä, nauhurit, tallentimet ja nauhoittavat mp3-soittimet, tietokoneohjelmat ja –sovellukset sekä kamerat, kännykkäkamerat ja videokamerat. Kunnat vastaavat kuntalaisten apuvälinepalveluiden järjestämisestä. Koska vaikeuden ilmeneminen on yksilöllistä, vaihtelevat siihen tarvittavat apuvälineratkaisutkin.

 

Apuvälineet auttavat esimerkiksi kirjoittamisen vaikeuksissa ja kirjoitusvirheissä, hitaassa lukemisessa, vieraiden kielten opiskelussa, keskittymisessä, laskemisessa, ajanhallinnassa, kuulon pulmissa, lähimuistin ongelmissa ja motorisissa pulmissa. iPadille on saatavissa paljon erilaisia luki- vaikeuksien oppijan arkea helpottavia sovelluksia. Nauhoittavat mp3-soittimet ja muut ääntä tallentavat laitteet helpottavat muistiinpanojen tekoa. Riittävän laadukkailla tallentimilla voi äänittää esimerkiksi oppitunteja, luentoja tai kokouksia. Tietokoneisiin on nykyisin tarjolla monenlaisia ohjelmia ja sovelluksia, maksullisia ja maksuttomia, joista voi olla hyötyä lukivaikeudessa. Tietokoneohjelmien ja – sovellutusten avulla voi kirjoittaa tietokoneella käsin kirjoituksen asemasta. Tämä auttaa, jos käden ja silmän yhteistyössä on ongelmia ja käsin kirjoittaminen on työlästä. Oikolukuohjelman avulla kirjoittamisessa sattuneet virheet on helppo löytää ja korjata. Puhesynteesi voi vielä helpottaa lisää oikeinkirjoitusta. Ennakoiva tekstinsyöttö voi myös olla hyödyllinen. Tietokoneen harjoitusohjelmien avulla voi harjoitella esimerkiksi lukemista, oikeinkirjoitusta, matematiikkaa ja vieraita kieliä. Kamerat, kännykkäkamerat ja videokamerat helpotta hidasta kirjoittajaa, kun hän voi tehdä myös kuvamuistiinpanoja esimerkiksi kameralla, videokameralla tai kännykkäkameralla. Lisäksi OCR-toiminto muuttaa kuvassa olevan tekstin puheeksi. 

(http://www.lukihairio.fi/mista-apua/)

 

Oppimisympäristö on hyvä luoda sellaiseksi, joka parhaiten edistää oppimista. Suositeltavaa oli olla oppimisympäristö, joka mahdollistaa rauhallisuuden, luovuuden, erilaisia toimintatapoja ja hyviä ratkaisuja. Oppimisympäristön ja oppimistilanteen ydinasioista ja tukiasioista ovat rauhallisuus, selkeys ja suunnitelmallisuus. (Aro,Siiskonen, 2007,s.107-109)

 

Ymmärryksen, ilmaisun ja vuorovaikutuksen tukeminen on tärkeää erityisesti opetus ja ohjaustilanteissa, luetussa tekstissä ja oppiaineksien järjestämisessä ennakolta. Ymmärtämistä tukee, jos opettaja puhuu selkeästi ja järjestää opetettavan materiaalin valmiiksi pieniin ja loogisiin osiin. Ymmärtämistä voidaan tukea myös selittämällä oppimistilanne ja toimintatavat etukäteen vaihe vaiheelta. Eteneminen on hyvä olla järjestelmällistä, loogista ja rauhallista.

 

Opiskelijalle on hyvä tarjota valmista selkeää materiaalia, jotta hänen oma kirjoitustyö vähenee. Selkokielistä aineistoa kannattaa hyödyntää. Opettajan voi havainnollistaa uudet käsitteet konkreettisilla esimerkeillä tai /ja toiminnalla. Näitä on hyvä etsiä ja laittaa mustiin etukäteen käytännön tilanteista. Esimerkkeinä voivat olla myös videot, vierailut ja pelit. Materiaali kannattaa jakaa etukäteen tai/ja kertoa, mistä nuori voi sen löytää sähköisessä muodossa. Hyödyllistä on myös joissakin tapauksissa käydä materiaali läpi nuoren kanssa etukäteen.  

 

Opiskelijan itseilmaisua voidaan tukea vähentämällä taustahälyä ja ylimääräisiä ärsykkeitä ja auttamalla opiskelijaa jäsentämään ja ilmaisemaan ajatuksensa tukemalla ilmaisua. Voidaan vähentää kirjallisen ilmaisun määrää. Esimerkkinä ovat suulliset kokeet ja vastausten täydentäminen suullisesti. Opiskelijaa tulee rohkaista kysymään neuvoa sekä hyödyntämään mahdollista avustajaa ja tukipalveluja sekä teknisiä palveluja.  ( Aro,Siiskonen, 2007,s.107-111)

 

Motivointi ja itsenäisyyden tukeminen on luki-opiskelijan etenemiselle tärkeää. Opettajalla tulisi olla hyvä tietämys opiskelijan vahvuuksista, heikkouksista, mielenkiinnon kohteiden jaa arjen tarpeista. Opettajan tulisi kannustaa, jotta opiskelijan luottamus itseensä oppijana kasvaa. Onnistuminen tehtävässä lisää halua onnistua uudelleen. Itsenäisyyden tukemisessa on tärkeää, että opiskelijan realistista käsitystä taidoistaan ja avun tarpeesta tuetaan ja toimintatapojen soveltamista harjoitellaan useissa todellisissa tilanteissa, jotta opiskelija kokee hallitsevansa tilanteen. On hyvä opettaa opiskelijalle erilaisia selviytymis- ja ratkaisukeinoja sekä autetaan häntä voittamaan pelkonsa ja sietämään turhautumista. Luki-opiskelijan itsenäisyyden tukemisessa on tärkeää, että hänen itseluottamusta ja itsetuntemusta vahvistetaan määrätietoisesti ja suunnitelmallisesti.

 

Luki-opiskelija tarvitsee oppimistaitojen kartoittamiseen ja muistin tukemiseen eri keinoja ja enemmän ohjaajan tukea kuin ikätoverinsa. Tärkeitä harjoittelun kohteita ovat mm. omien taitojen ja rajoitusten tuntemus, tehtävän tai tehtävien vaatimusten ymmärtäminen ja tavoitteiden jäsentäminen, työvaiheiden suunnittelun merkityksen ymmärtäminen ja siihen paneutuminen sekä oman toiminnan jatkuva arviointi. Opiskelutaitojen, muistamisen ja soveltamisen tukemisessa opiskelijan kanssa pohditaan toimintasuunnitelmaa ja vaihtoehtoja, autetaan häntä kuvaamaan ja perustelemaan valintoja, kirjataan suunnitelma ylös vaiheittain sanoin ja kuvin. Tarjotaan hänelle mahdollisuus toistoon ja soveltamiseen ja harjoitellaan asioista useissa eri tilanteissa ja etsitään hänelle sopivia muistitukia ja –strategioita.   ( Aro,Siiskonen, 2007,s.111-116)

 

Ohjaava opetuskeskustelu tavoitteena on opiskelijan ajatusprosessin ohjaaminen ja helpottaminen, niin että opiskelijan itseohjautuvuus oppimistilanteessa säilyy.  Jotta opettajan antama tuki olisi mahdollisimman hyvä, niin opettajan tulee tiedostaa opiskelijan osaamisalue, joita hän ei vielä hallitse, mutta selviytyy saadessaan ohjausta työskentelyynsä ja ajatteluunsa. Ohjaavan opetuskeskustelun kysymykset voivat kohdistua mm. tehtävän kannalta keskeisiin yksityiskohtiin, opiskelijan tekemiin toimintavalintoihin, opiskelijan kognitiivisiin toimintoihin tai tehtävän herättämiin tunteisiin.

 

Mallintamisessa ohjaaja näyttää mallin toiminnasta tuoden puheella esiin sen taustalla olevan havainnoin ja päättelyn mahdollisimman konkreettisesti. Mallintaessa opettaja voi määritellä tehtävän ja tavoitteet ääneen ja pohtii ääneen ratkaisun kannalta keskeisiä havaintojaan ja eri toimintavaihtoehtojen valintojen perusteluita. Opettaja kuvaa toiminnan vaiheet samalla kun suorittaa ne ja arvioi ääneen tehtävän ratkaisuja ja työskentelyn onnistumista. Mallintamisessa opettaja pohtii ääneen, mitä oppi ja mitä kannattaisi tehdä jatkossa toisin ja mitä on vielä tekemättä. ( Aro,Siiskonen, 2007,s.118-120)

 

 

Miten opettaja kannattaisi ottaa huomioon opiskelijan luki-vaikeus ryhmätilanteessa ?

 

Lukivaikeus otetaan huomioon, kun laaditaan opiskelijan henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa (HOPS). Näin eri oppiaineiden opettajat tietävät etukäteen, missä ryhmässä hänellä on luki-opiskelija. HOPS:ssa voidaan määritellä opintojen suoritustavat sekä arviointiin liittyviä seikkoja, jotka opettajan tulisi ottaa huomioon opetustilanteissa. Tarvittaessa opiskelijalle tehdään erityistä tukea koskeva hallintopäätös. Opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), josta on käytävä ilmi erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. Koulutuksen aikana henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa luonnollisesti päivitetään tarpeen mukaan.

(http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/perusopetus/oppimisen_ja_koulunkaynnin_tuki)

 

Käytännössä jokainen opettaja voi omalla toiminnallaan ratkaisevasti tukea luki-opiskelijan oppimista. Lähtökohtana on, että opettaja voi käyttää mahdollisimman monipuolisia opetusmenetelmiä ja oppimisympäristöjä. Lisäksi opettajan tulee ottaa huomioon se, että kaikki oppivat yksilöllisesti. Edellä mainittuja tukikeinoja luki-opiskelijalle kannattaa soveltaa ryhmäopetukseen mahdollisuuksien mukaan.

Opettaja voi kehittää omaa opetustaan niin, että se mahdollisimman hyvin tukee lukivaikeuksista opiskelijaa. Näin hän voi ohjata opiskelijaa henkilökohtaisesti. Opiskelijalle tulee antaa aikaa ja häntä tulee ohjata häntä hänen yksilöllisten tarpeidensa mukaan opiskelulle asetettujen tavoitteiden suuntaisesti.

Opiskelijalle tulee antaa tarvittaessa lisäaikaa tehtävien suorittamiseen ja mahdollisuutta täydentää tai korvata kirjallisia tehtäviä suullisesti ja käyttää kirjallisissa tehtävissä apuna tekstinkäsittely- ja oikolukuohjelmia. Opettajan tulee antaa ohjeet selkeästi ja havainnollistaa puhetta tekemällä tai esittämällä kuvamateriaalia ja piirroksia. Opettajan tulee kirjoitta lyhyttä ja ymmärrettävää tekstiä ja varmistaa, että annetut ohjeet on ymmärretty.

 

Opettajan on hyvä kiinnittää huomio opetusmateriaalin sisältöön ja ulkoasuun. Asiat tulee esittää ymmärrettävästi, käyttää tekstissä tarpeeksi isoa kirjasinkokoa (14 – 16) ja selkeätä ulkoasua, jossa otetaan huomioon värit, jäsentely ja kirjasinlaji. Opettaja voi käyttää monnipuolisia ilmaisutapoja mm. äänitteitä ja videoita, ja suunnitella ja toteuttaa opiskelijoiden kanssa näytelmiä, elokuvia, kuunnelmia ja näyttelyitä. Ryhmässä työskentely edistää monen luki-opiskelijan oppimista.  Luki-opiskelijan arvioinnin tulee olla laadullista ja sen tulee kohdistua koko oppimisprosessiin. Opettajan tulee tukea myös oppijan itsearviointitaitojen kehittymistä.

Monissa oppilaitoksissa myös tarjotaan luki-asiaan liittyviä valinnaisia kursseja, joiden avulla opiskelija pystyy kehittämään opiskelutaitojaan. Luki-opiskelijan tukeminen vaatii opettajien yhteistyötä. Parhaimmillaan oppilaitoksessa kehitetään oma toimintamalli siihen, miten opettajat yhteisellä toiminnallaan tukevat luki-opiskelijaa tämän opiskelun aikana.

 

Opettajan on hyvä muistaa seuraavat asiat ryhmäopetuksessa, kun ryhmässä on luki-opiskelija

 

1. muista selkeä puhe kasvot opiskelijoihin päin

2. kerro etukäteen suunnitelma, miten edetään

3. kerro etukäteen suunnitelma, mitä tehdään milläkin tunnilla,

4. kerro, miten arvioidaan, mitä arvioidaan

5. muista kannusta ryhmätyöskentelyyn

6. muista ohjauksessa käyttää selkeitä lyhyitä kysymyksiä ja ohjaavia kommentteja

7. pidä ryhmä rauhallisena ja opeta kaikille toisten kuuntelemista

(Aro,Siiskonen, 2007,s.108)

Lisäksi luki-opiskelijalle voidaan oppilaitoskohtaisesti käyttää seuraavia toimenpiteitä, joihin hän on ehkä tottunut perusopetuksessa

 

 1. oppiaineksen määrä ja/tai tehtävät voivat olla erilaiset

 2. yhteinen opetustuokio, erilaiset tehtävät ja harjoitteet

 3. eri määrä tehtäviä

 4. erilaiset ryhmittelyt – erilaiset tehtävät

 5. erilaiset havainnollistavat ja toiminnalliset materiaalit

 6. enemmän henkilökohtaista ohjausta

 7. erityisopettaja samanaikaisopettajana

 8. apuvälineiden käyttö (tietokone jne.)

 9. tekstin muokkaaminen (suurempi fontti, väljempi teksti, selkeämpi kirjasintyyppi)

10. koejärjestelyt (suullinen koe, pitempi suoritusaika, aikuinen avaa tehtäviä, pilkottu koe)

11. avainsanalistat vaikeista ja keskeisistä käsitteistä

12. asioiden ennakointi

 

(http://peda.net/veraja/kalajoki/hankkeet/kelpo/tukimuodot)

(http://www.lukimat.fi/lukimat-oppimisen-arviointi)

 

Esimerkiksi omasta kokemuksestani suosittelen, että taloushallinnon opetuksessa tulee kertoa selvästi, mitä eri termit tarkoittavat. Opiskelijat ymmärtävät asian, kun tietävät sanojen merkityksen ja kytkennän opetettavaan asiaan. Hyvänä esimerkkinä on mielestäni teettämäni tehtävä Mystiset Sanat. Näitä opetuksessa tulee vastaa niin, että eri ohjelmissa ja kirjoissa on pieniä eroja mm. myyntisaamiset, myyntisaatavat, siirtosaamiset, siirtosaatavat, jne. Suunnittelimme yhdessä koko ryhmän kanssa, että miten nämä muistetaan ja miten autamme toisiamme muistamaan. Teimme yhdessä pienryhmissä A0 – kokoiset julisteet, jotka laitoimme kurssin ajaksi luokan seinälle ja ryhmän fb- seinälle. Näin luki-opiskelijat ja muutkin tekevät ja toimivat yhdessä ja saavat samalla harjoitusta vuorovaikutukseen, itseilmaisuun.  Opettajana suosittelen luki-opiskelijoiden ottamista huomioon ryhmätilanteessa yhteisöllisellä tavalla, niin että opiskelijat pääsevät omien vahvuuksien kautta auttamaan ja ohjaamaan toisiaan.

 

Opettajan on hyvä havainnollistaa puheestaan keskeiset sanat kirjoittamalla, eri värillä tai alleviivaamalla, laittamalla kirjan sivunumerot taululle tai fläpille. Uudet käsitteet on hyvä havainnollistaa käytännön esimerkein tai konkreettisella toiminnalla.  ( Aro,Siiskonen, 2007,s.109)

Annetaan ryhmäkoe ja ryhmänäyttötilanteessa tilanteessa riittävästi aikaa ja tarvittaessa lisäaikaa. Rohkaistaan luki-vaikeus opiskelijaa kysymään neuvoa sekä opettajalta että opiskelijakollegoilta. Ryhmätilanteessa voidaan hyödyntää avustajia, tukipalveluita ja teknisiä apuvälineitä. ( Aro,Siiskonen, 2007,s.109.)

 

Löysin omasta työstäni, käytännöstä, mielestäni hyviä esimerkkejä yrittäjyyskasvatuksen opetusohjelmista, joiden olen huomannut sisältävän sellaisia toimintatapoja, jotka ovat tukevat luki-opiskelija oppimista sekä ryhmäopetuksessa että henkilökohtaisessa ohjauksessa.  Tuotteistetuissa opetusohjelmissa, jossa on valmiina erilaisia materiaaleja ja opetuksen sekä ohjauksen suunnitelmia, etenemisiä sekä arviointeja jää opettajalle mahdollisuus muokata, selkeyttää, visualisoida jne. omaa viestiä ja ohjausta ryhmän ja opiskelijan henkilökohtaiseen opetukseen ja ohjaukseen. Nuori yrittäjyys ry:n NY- vuosi yrittäjänä ohjelmassa opiskelijoiden oppaassa on jo valmiina hyvä eteneminen koko lukuvuoden etenemisestä paloittain ja osittain. Materiaalia on painettuna oppaana ja sähköisessä muodossa sekä ohjausvideoina.  Tämän opetusohjelman materiaalit ovat opiskelijoiden ja opettajan käytössä materiaalipankissa. Ne ovat siellä etenemisjärjestyksessä, ja opiskelijan kannattaa ohjata ja opettaa käyttämään materiaalipankkia. Seillä on myös esimerkkejä muiden aikaisempien vuosien ny- yritysten toiminnasta ja tuloksista sekä kaikista materiaaleista ja tuotteista. NY Vuosi yrittäjänä opetusohjemassa pienryhmillä on omat neuvonantajat liike-elämästä, jotka selventävät monia asioista käytännön esimerkein, kuvin ja aidon ja oikean pienyritystoiminnan toiminnan kautta.  NY:n opetusohjelmiin kuuluu arviointivaiheessa aina haastattelu ja suulliset vastaukset kirjallisen lisäksi tai korvaaviksi vastauksiksi. Ny-vuosi yrittäjänä opinto-ohjelman yrittäjyyden osaamisen näytön voi opiskelijaryhmä antaa ny:n alueellisilla messuilla paikallisessa kauppakeskuksessa todellisessa tilanteissa, joita on harjoiteltu  lukuvuoden aikana useaan kertaan. Ohjelma sopii muuhunkin kuin yrittäjyyskurssien opetukseen esimerkiksi palvelun tai tuotteen tuotteistamiseen, markkinointiin, tuotekeittämiseen, työelämä- ja yrittäjyystaitoihin. Sitä voidaan käyttää opetusmenetelmänä ja ottaa osia eri opettajille. Esimerkiksi äidinkielen, matematiikan, yritystoiminnan, ammatillisten opintojen käytännön työt jne. opetuksessa. Hyvänä esimerkkinä Kainuun ammattiopiston YritysAmis ja Kanneljärven opiston nuoriso-ohjaaja opintojen sisällä.

      

Muissakin NY:n yrittäjyysohjelmissa on hyvä valmiita tuotteistettuja motivointiin ja innostamiseen liittyviä osia. Opiskelijat mm. tekevät oman SWOT-analyysin lähes kaikissa ny- ohjelmissa. Opettajille on hyvä käytännön läheinen 5K menetelmä, jolla saadaan tietoa ja vuorovaikusta itsenäisyyden tukemisessa ja tämän avulla voidaan nostaa opiskelijan itsetuntoa. 5K- menetelmässä on ideana tieto opettajalle ja nuoren itsetunnon vahvistaminen. Lyhyesti 1. Kerro, mitä on tulossa, miten edetään jne. 2. Kysy opiskelijalta, mitä hän jo tietää, kokemusta jne. mitä apua odottaa saavan jne. 3. Kannusta opiskelijaa tekemään tehtävät vaikka omalla tavallaan, pyytämään apua, tekemään yhteistyötä 4. Kehu opiskelijaa, kun hän onnistuu – mutta aidosti 5. Kiitä opiskelijaa aidosti, kun hän omalla käytöksellään ja toiminnallaan edistää hyviä tapoja jne.       

(http://nuoriyrittajyys.fi/opettajalle/)

Lähteet:
Tuija Aro, Tiina Siiskonen, Timo Ahonen ( toim.)                    Ymmärsinkö oikein?

Kielelliset vaikeuden nuoruusiässä

linkit

http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/perusopetus/oppimisen_ja_koulunkaynnin_tuki

http://peda.net/veraja/kalajoki/hankkeet/kelpo/tukimuodot

http://www.lukimat.fi/lukimat-oppimisen-arviointi

http://nuoriyrittajyys.fi/opettajalle/