Kielen merkitys lukiopetuksessa

Puhuttu kieli on aina perustana kirjoitetulle kielelle. Puhutun kielen yksiköitä muutetaan kirjoitetun kielen muotoon erilaisten merkkijärjestelmien avulla. Suomen kielessä äänteiden ja kirjaimien yhteys on selkeä(aakkosellinen järjestelmä), kutakin äännettä vastaa tietty kirjain ja ainoa poikkeus tästä on äng-äänne, jolle ei ole omaa kirjoitusmerkkiä. Kuitenkin useissa kielissä puhutun ja kirjoitetun kielen välinen yhteys on monimutkainen. Tällä tarkoitetaan sitä, että samaa äännettä voi eri yhteyksissä vastata eri kirjain ja vastaavasti sama kirjainyhdistelmä voi ääntyä usealla eri tavalla. Suomen kieli on säännönmukainen kieli. Säännönmukaisissa kielissä on äänteiden ja kirjaimien vastaavuus selkeä ja siksi helppo oppia. Äänteiden yhdistäminen suuremmiksi kokonaisuuksiksi on vaivatonta, joka mahdollistaa uusien sanojen lukemisen jo lukemaan oppimisen alkuvaiheessa sekä se mahdollistaa lukemisen ja kirjoittamisen perustaitojen samanaikaisen oppimisen ja opettamisen.

Epäsäännöllisissä kielissä, kuten englannin kielessä, lukemisen ja kirjoittamisen perustaitojen omaksuminen on huomattavasti vaikeampaa. Englanninkieliset lapset oppivat tarkan lukemisen taidon huomattavasti hitaammin kuin esim. suomalaiset lapset. Kielen säännönmukaisuudella on selkeä yhteys lukemisen ja kirjoittamisen opettamiseen ja käytettyihin opetusmenetelmiin. Lukitutkimusta on leimannut oletus siitä, ettei lukemisen ja kirjoittamisen oppiminen ja opettaminen ole kielisidonnaista. Nykytiedon mukaisesti kuitenkin ymmärretään, että esim. englannin kieleen sopivat mallit ja teoriat eivät päde säännönmukaisiin kieliin. Lukemisen ja kirjoittamisen oppiminen on erilaista eri kieliympäristöissä. Kieli on sääntöjä noudattava monimutkainen järjestelmä ja jokaisella kielellä on omat erityispiirteensä ja kielelliset rakenteensa. (Ahvenainen & Eskelinen, 2014,104-105).

 Kaksikielisten lasten lukivaikeutta tutkittaessa on todettu, että erilaiset kielten rakenteet vaikuttavat siihen, miten lukivaikeudesta johtuvat rajoitteet vaikeuttavat kummankin kielen oppimista. Erot kielten välillä aiheuttavat siis erilaisia oppimisen ongelmia. Lisäksi on todettu, että eri kielten oppimisessa on ilmennyt yhteneväisiä lukivaikeudesta johtuvia ongelmia, joita ovat esimerkiksi lukivaikeudesta johtuvien kognitiivisten prosessien häiriöt, jotka ovat samanlaisia kielestä riippumatta. Nämä havainnot mahdollistavat eri maissa tehtyjen lukivaikeutta koskevien tutkimusten tulosten yleistämistä ainakin joltain osin. myös toisia kielialueita koskevaksi. Eri kielten erityispiirteiden tuntemus on aivan erityisen tärkeää, jotta kyseisen kielen kehitystä voitaisiin tukea. ( Poskiparta 2013,9).

Altistuminen kahdelle kielelle ei suoraan johda kaksikielisyyteen. Kasvaminen kaksikielisessä kodissa ei näyttäisi vaikuttavan valtakielen kehitykseen myönteisellä tai kielteisellä tavalla. On myös huomattu, että kahden kotikielen tasapainoinen hallinta on yllättävän harvinaista.  (Opetushallitus, tilannekatsaus 2012).

"Lukivaikeus on vieraan kielen oppimisvaikeuksien kannalta selvä riskitekijä. Useimmat, mutta eivät kaikki, joilla on todettu lukivaikeus, kokevat vieraiden kielten oppimisen koulussa työlääksi. Usein lukivaikeuteen liittyy vaikeus tiedostaa mistä äänteistä kuullut sanahahmot koostuvat, mikä tekee vaikeaksi painaa uusia sanoja mieleen ja kuvitella miten ne voitaisiin kirjoittaa" (http://www.oppimisvaikeus.fi/teemat/vieraat-kielet.)

Tämä aihealue on herättänyt ajatuksia jos jonkinlaisia. Asun kaksikielisessä kunnassa ja olen naimisissa kaksikielisen miehen kanssa. Arjessa kuulen toista kotimaista päivittäin. En kuitenkaan osaa sanoa, onko kunnassamme erityisopettajaa, joka olisi ns. erikoistunut kaksikielisten lasten lukivaikeuksiin. Itse opin tämän tehtävän myötä sen ajattelumallin, että on paneuduttava yksittäisen kielen erityispiirteisiin, jotta voi tukea yhdenkin kielen oppimista.

Lähteet:  Aivot, oppiminen ja koulunkäynti. Neuro- ja kognitiotieteellinen näkökulma. Tilannekatsaus. 2012. Opetushallitus.

Poskiparta A. Ammattioppilaitoksen kielenopetuksen esteettömyys lukivaikeustaustaisen opiskelijan kokemana. Pro gradu-tutkielma. 2013. Kasvatustieteen yksikkö. Tampereen yliopisto.

http://www.oppimisvaikeus.fi/teemat/vieraat-kielet

Muutama hauska linkki:

http://www.erilaistenoppijoidenliitto.fi/wp-content/uploads/2012/01/Kohti-Oppilaan-Tasmakuntoutusta_LS2_2008.pdf

http://www.erilaistenoppijoidenliitto.fi/wp-content/uploads/2012/01/Visualisoituja-prepositioita_LS2_2008.pdf