Lukivaikeus
tarkoittaa
vaikeuksia lukemaan ja/tai kirjoittamaan oppimisessa. Vaikeuksia on laaja
kirjo. Ongelma ei johdu älyllisestä kehityksestä. Lasten lukivaikeus voidaan
tunnistaa tietyistä tyyppivirheistä, mutta vanhempana tunnistamiseen käytetään
testejä, tehtäviä ja haastatteluita, joita yleensä tekee erityisopettaja tai
lukiopettaja. Lukivaikeus vaikuttaa oppijan itsetuntoon ja selviytymiseen
kirjallisissa tehtävissä sekä vieraissa kielissä.
Kaksikielisten
lukivaikeutta tutkimalla on saatu selville, että
lukemisen ja kirjoittamisen oppiminen ja opettaminen on kielisidonnaista.
Kielen rakenne ja säännönmukaisuus vaikuttaa siihen, millaisia vaikeuksia missäkin
kielessä tulee. Sen sijaan samojakin ongelmia on kielestä riippumatta.
Esimerkiksi kognitiivisten prosessien häiriöt ovat yhteisiä kaikille.
Kuntoutusta
lukivaikeuteen voi saada jo alakoulussa puheterapeutilta. Myöhemminkin
kuntoutusta voidaan antaa ja siitä on saatu hyviä tuloksia. Silti joidenkin
vertailuryhmään kuuluvien tulokset parantuivat huolimatta siitä, etteivät
ryhmän jäsenet saaneet kuntoutusta. Sopivin kuntoutusmalli määritellään sen
mukaan, miten täsmällisesti lukivaikeus saadaan määriteltyä.
Kokemusasiantuntijoiden
mukaan eniten apua opiskeluun toisella asteella on ollut seuraavista
tukitoimista. Englannissa ja ruotsissa on saanut apua äänikirjoista. Opettajan
antama henkilökohtainen tuki ja apu sekä etukäteen tunnin alussa jaettu materiaali
on auttanut. Kokeen tilalla voi käyttää muita arvioitavia tehtäviä, tai kokeen
tekemiseen voi antaa lisäaikaa. Mallintaminen ja toiminnallinen tekeminen
auttavat oppimista.
Hei
VastaaPoistaSaitte hienosti blogissanne oikean äänen kuuluviin eli heidän jotka lukivaikeuden kanssa "painivat". Nämä kokemukset tekivät blogistanne erityisen mielenkiintoisen ja arvokkaan. Myös käytännönläheiset neuvot miten toimia ihmisen kanssa, jolla on lukivaikeus, olivat hyviä.
T.Heta