Lukivaikeudet ja vieraat kielet
Lukivaikeus ei välttämättä näy omalla äidinkielellä opiskeltaessa, voi se kuitenkin tulla esiin vieraiden kielten opiskelussa. Lukivaikeuden keskeisenä piirteenä pidetään vaikeutta erottaa äänteitä toisistaan, mikä myös vaikuttaa vieraan kielen oppimiseen. Vieraiden kielten oppiminen onkin monille vaikeaa ja saattaa olla pääasiallisena esteenä akateemisille opinnoillekin tai aikuisen kokiessa vaikeuksia uuden kielen omaksumisessa ja oppimisessa voi tämä esimerkiksi vaikuttaa siten, että työura ei etene jos tarvitaan kielitaitoa, eikä sitä koe voivansa kehittää.
Kaikilla on ns. kielipäätä, kunhan sopivan kokoiset tavoitteet ja keinot edistymiseen löytyvät. Usein aiemmat kokemukset kielten opettelun vaikeudesta ovat mielessä ja opettajan tehtävä onkin löytää opiskelijalle sopivan kokoiset tavoitteet, monipuoliset opetusmenetelmät ja hyvä ilmapiiri jotka tukevat oppimista.
Suomen kieli on yksi säännönmukaisimmista kielistä, oikeinkirjoitusjärjestelmä, jossa jokaista yleiskielen puheäännettä vastaa yksi ja vain yksi kirjain tai kirjainyhdistelmä. Suomi ei ole sukua millekään koulussa toisena tai vieraana kielenä opetettavalle kielelle ja siihen vielä lisäksi se, että Suomen koululaisten kieliohjelma on Euroopan raskaimpia. Suomen kielen eriytyneisyys ja tarve opetella monta kieltä, voivat johtaa useaan henkilökohtaiseen epäonnistumiseen.
Epäonnistumisia voidaan ennaltaehkäistä kun oppimisvaikeudet tunnistetaan yksilötasolla. Sen lisäksi erilaisten tukitoimien tarjoaminen kielten opiskelujen tueksi ja mahdollisesti kieliopinnoista vapauttamista voidaan harkita. Sen seurauksena tosin voi olla joidenkin hyödyllisten taitojen puuttuminen, joka vaikeuttaisi myöhemmin heidän elämäänsä.
Suomessa ainakin yhden vieraan kielen osaaminen mielletään kansalaistaidoksi ja edellytyksenä tietoyhteiskuntaan kasvamiseksi. Näin ei ole englanninkielisissä maissa. Kansainvälisesti vieraan kielen oppimisen vaikeuksia on tutkittu vain vähän. Kirjallisuudessa käytetään termiä "foreign language learning disability", FLLD. Tämä ei ole yleisesti tunnustettu diagnoosi, vaan viittaa henkilöihin, joille kielten oppiminen on vaikeampaa kuin ikätovereille.
Tarvitaanko vieraan kielen oppimisen vaikeuksille oma diagnostinen kategoria?
Vieraan kielen taidot voidaan mieltää Suomessa kulttuurisesti keskeisiksi taidoiksi, joiden kehittymistä yhteiskunnan olisi tuettava. Onkin tärkeää, että oppilaat saadaan mukaan erilaisten digitaalisten opetusvälineiden kehittämisen hyödyntämiseen oppimisen tueksi ja samalla se voisi tarjota positiivisia haasteita myös heille. Pitäisikö henkilölle, jolla on todettu lukihäiriö, olla jokin riskiseula tai lisätuen muoto kielten opiskeluun muun tuen lisäksi?
Lähteet:
Alla muutamia vinkkejä kielten opiskeluun.
SOSIAALISEN KIELITAIDON OPPIMISEN KIKAT
Erilaiset esittelyt itsestään/toisista, omasta elämästään oman halun mukaan Erilaiset roolileikit – kuvista kertominen – tilanteet – valmiit repliikit
Improvisaatio – valokuvaus/videokuvaus – Facebook – luokan seinä
Tekemällä oppiminen – ruoka, maalaus
Ääntämisen vahvistaminen > äänteiden tunnistaminen
Nonverbaalinen kommunikaatio – puheelle altistaminen, arkikieli ja sen merkitys, läpi käsien katsominen
Retket ja pelit
Mininäytelmät, joihin oppilaat kirjoittavat itse ainakin osan repliikeistään
KIELIOPPI
Doodling (piirustelu), lupa jäsentää töhertelemällä Käsitekartat
Lorut/riimit, laulut
Hassut muistisäännöt
Piirtämällä (maantiet. nimien artikkelit)
Värien käyttö
Konkreettisesti esineitä käyttämällä esim. datiivi ja objektipronominit
Oman ruumiin käyttäminen esim. sanajärjestyksen harjoittelussa.
Pelit ja kilpailut: ristinolla oikeilla ilmaisuilla tai lautapeli, jossa saa edetä jos osaa oikean muodon
Vuorotellen "kuulusteleminen"
KIRJOITTAMINEN
Avoimeksi jääneen tarinan jatkon kirjoittaminen Esimerkkejä lauseista
Ryhmässä kirjoittaminen
Ope soittaa musiikkia ja kirjoitetaan siitä esim. 50 sanaa/ lauseita
Kirjoitetaan esim. 5 minuuttia ilman taukoa, korjausta tietystä aiheesta "pidä kynä liikkeessä"
Sanelut
Kuvasta kirjoittaminen
Päiväkirja tai runo
Dialogi käytännön tilanteesta
Facebook, bloggaus, chat, sähköposti, tekstiviesti, kirjekaverit
Suunnittele matkaohjelma (ryhmässä) tai kirjoita resepti
SANASTON OPPIMINEN
Elaborointi sanoista lauseiksi, etsi aihepiiriin liittyviä artikkeleita/ tekstejä Sana + kuva + ääntämys > video
Opiskelija tekee sanakokeen itselleen. Opiskelijat voivat tehdä myös toisilleen ja tarkistavat.
Opiskelija ottaa itse esille vaikeat / uudet sanat tekstistä
Mind map, sana-auringot
Laulut & liike
Vitsit, kaskut
Sanastoa kieliopin ohessa
Muististrategiat
Sovellukset (Quizlet, Kahoot)
Pelit ja leikit: Sanoja voi näytellä tai kuvailla ja toisen pitää arvata. Kuka/mikä minä olen? Pitää tehdä kysymyksiä, kunnes arvaa. Muut vastaavat vain kyllä/ei.
Teknologia oppimisen apuna
Speech to text translation (useita vaihtoehtoja)
http://www.robobraille.org/ (tekstien muuttaminen esimerkiksi kuunneltavaan muotoon)
Anki http://ankisrs.net/
Quizlet quizlet.com
Kahoot! http://www.kahoot.it
Memrise https://www.memrise.com/
Language Maid (Datero) www.datero.fi http://www.oppimisvaikeus.fi/doc/Teemamateriaali/Vieraiden-kielten-vaikeudet.pdf
Muita linkkejä:
https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/85119/gradu07146.pdf?sequence=1 tässä pro gradu ammattioppilaitoksen kielenopetuksen esteettömyydestä lukivaikeustaustaisen opiskelijan kokemana
http://www.oppimisvaikeus.fi/teemat/selkokieli/artikkeli
http://traumajaoppiminen.fi/ent%C3%A4-jos-oppiminen-ei-suju.html trauma ja oppiminen, materiaalia eri kielillä oppimisvaikeuksista
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti