Luetun ymmärtämisen tukeminen

Luetun ymmärtämisen tukeminen

Sujuva lukeminen ei johda automaattisesti hyvään ymmärtämiseen. Kun lapsi hallitsee hyvin lukemisen perustaidon, muttei oikein ymmärrä lukemaansa, puhutaan hyperleksiasta. On havaittu, että lukemisen perustaito ja luetun ymmärtäminen kilpailevat rajoitetusta määrästä resursseja. Kun peruslukutaito, erityisesti lukunopeus paranee, resursseja jää käytettäväksi tekstin ymmärtämiseen. Näin nopeamman lukemisen ajatellaan edesauttavan luetun ymmärtämistä. Tällainen kehitys onkin tyypillistä lukemaan opettelun alkuvaiheessa. Lapsi oppii ensin tarkan lukemisen taidon ja kehittyy vähitellen lukemisen sujuvuudessa. Tämän seurauksena myös luetun ymmärtäminen kehittyy.
Heikon luetun ymmärtämisen taustalla voi olla myös liian vähäinen lukeminen. Ajatellaan, että nämä lapset eivät ole saaneet riittävästi kokemusta lukemisesta. Syinä vähäisille lukukokemuksille voi olla esimerkiksi pulmat puhutun kielen ymmärtämisessä jo ennen lukemaan opettelua. Nämä kielelliset pulmat ovat vaikuttaneet siihen, ettei lapsi välttämättä ole ollut kiinnostunut lukemisesta. Näin ollen hän ei ole hyötynyt samasta lukemiskokemuksesta yhtä paljon kuin toverinsa. Tämä vähäisempi määrä lukemiskokemuksia taas on johtanut suppeampaan sanavarastoon. Lukukokemusten puute ei kuitenkaan yksin voi selittää luetun ymmärtämisen pulmia.
Luetun ymmärtämisen yhtenä tärkeänä perustana on kuullun ymmärtäminen. Näissä molemmissa kielellisissä taidoissa tarvitaan samoja prosesseja. On huomattu, että luetun ymmärtämisen ongelmat eivät rajoitu pelkästään kirjoitetun tekstin ymmärtämisen ongelmiin. Näyttää sille, että vaikeuksia on kielellisessä ymmärtämisessä laajemminkin. Tutkimuksissa on löydetty erityisesti sanavarastoon, sanojen merkityksiin ja kielelliseen tulkitsemiseen liittyviä vaikeuksia.
Tutkimusten perusteella on löydetty näyttöä siitä, että heikoilla luetun ymmärtäjillä on suppeampi tuottava ja ymmärtävä sanavarasto. Vaikka yhteys on ilmeinen ja monissa tutkimuksissa tunnistettu, heikko sanavarasto ei yksinään pysty selittämään ymmärtämispulmia. Heikoilla luetun ymmärtäjillä on ongelmia myös tehtävissä, jotka sisältävät vain heille tuttua sanastoa. Heille näyttää olevan myös vaikeampaa käyttää hyväkseen kielen merkityksiä uusien sanojen oppimisessa ja sanavarastonsa jäsentämisessä. Näyttää myös siltä, että heikoilla luetun ymmärtäjillä on enemmän vaikeuksia hyödyntää aikaisempia tietojaan tekstin tulkinnassa. Arvellaankin, että he käyttävät lähinnä vain tietoja, jotka he ovat huolella ja tarkasti sisäistäneet.
On myös huomattu, että monilla on pulmana rajoitetumpi työmuistin kapasiteetti. Tutkimushavainnot osoittavat, että parhaita muistitehtäviä hyvien ja heikkojen luetun ymmärtäjien erotteluun ovat tehtävät, joissa tarvitaan sekä tarkkaavuuden ohjaamista että kielellisen tiedon käsittelyä. Näyttää siis sille, että heikkouksia löytyy niin yleisistä työmuistin tekijöistä kuin erityisesti kielellisiin taitoihin liittyvistä työmuistin tekijöistä. Vaikeudet näyttävät liittyvän myös kielen semantiikkaan eli merkityksiin. Heikoille luetun ymmärtäjille vaikuttaa olevan erityisen vaikeaa säilyttää luetun merkitys mielessä, vaikka pinnallisemman tiedon palauttamisessa ei olisikaan suuria vaikeuksia.
Jotta lukija ymmärtäisi tekstiä, hänen täytyy miettiä, mitä tekstillä halutaan sanoa ja tehdä siitä omia päätelmiään. Tämä päätelmien tekemisen taito on erityinen haaste heikolle luetun ymmärtäjälle. On ehdotettu, että heikot ymmärtäjät eivät tiedä, milloin päätelmiä olisi hyvä tehdä. He eivät myöskään näyttäisi tekevän niitä yhtä spontaanisti kuin taitavammat tekstin ymmärtäjät. Heidän prosessointitaidoissaan saattaa myös olla rajoituksia, jotka heikentävät mahdollisuuksia yhdistää luettua tekstiä ja aikaisempaa tietoa. Lisäksi on mahdollista, että heidän yleistiedoissaan on puutteita, jotka vaikeuttavat päätelmien tekemistä. Kielellisen työmuistin kapasiteetilla on myös osuutta eri lukijoiden erilaisiin päätelmientekotaitoihin. On kuitenkin näyttöä siitä, että päätelmien tekeminen ja taito yhdistellä tekstin eri osat mielekkääksi kokonaisuudeksi ennustavat paremmin luetun ymmärtämistä kuin työmuisti, kielellinen älykkyysosamäärä, sanasto tai perussanantunnistuksen taito.
Ymmärtämisen valvomisella tarkoitetaan niitä prosesseja, joiden avulla lukija valvoo, onko hän ymmärtänyt lukemansa. Ilmeisesti heikommilla luetun ymmärtäjillä on puutteita toiminnoissa, jotka edistävät ymmärtämisen tarkkailua. Heille tyypillisiä ovat seuraavat piirteet: He eivät yhtä aktiivisesti näytä pohtivan tekstissä esiintyviä poikkeavuuksia tai epänormaalisuuksia. He eivät myöskään näytä löytävän yhtä tarkasti tekstissä esiintyviä epäjohdonmukaisuuksia tai merkityksettömiä sanoja tai lauseita.
Ymmärtämisen valvomisen osuus heikon luetun ymmärtämisen selittäjänä ei kuitenkaan ole täysin selkeä. On nimittäin myös esitetty, että heikko ymmärtämisen valvominen olisi seurausta heikosta luetun ymmärtämisestä.

TUKITOIMET

Luetun ymmärtämistä on hyvä harjoitella ryhmässä. On huomattu, että ryhmässä työskentely on tehokasta. Ryhmä tarjoaa keskustelumahdollisuuden ja auttaa pohtimaan yhdessä tekstin merkitystä.

Luetun ymmärtämistä tukevat sanavarasto, kuullun ymmärtämisen taidot sekä lukustrategioiden hallinta.
Sanavarasto

Kirjoitetussa tekstissä tulee esiin sanoja, joita ei puhekielessä esiinny. Sanavaraston laajentaminen lukemaan opettamisen yhteydessä heijastuu luetun ymmärtämisen taitojen paranemiseen. Toisaalta sanavarasto laajenee myös lukukokemusten karttuessa.
Sanaston käsittelyllä autetaan lukijaa muodostamaan yhteyksiä käsitteiden välille liittämällä uudet sanat lapsille tuttuihin ja merkityksellisiin asiayhteyksiin, jotka tukevat uuden sanan omaksumista. Apuna voi käyttää esimerkiksi:

sanojen luokittelu- ja ajatuskarttaharjoituksia
synonyymit, vastakohdat, päättelytehtävät, yhteenvedot, sanapelit, kuvittaminen ja huumori
uuden sanan toistaminen puheessa ja teksteissä
kertomusten yhteydessä, tutkimuksissa on havaittu, että vuorovaikutteinen, interaktiivinen ääneen lukeminen ja siihen liitetty sanojen käsittely, tukee parhaiten sanavaraston karttumista.

Vuorovaikutteinen lukeminen:
Ennen lukemista pyritään ennakoimaan tekstin ymmärtämistä. Merkitykseltään vieraammat 1–3 sanaa, jotka ovat kuitenkin tekstin ymmärtämisen kannalta avainsanoja eivätkä aukene tekstikontekstista, on syytä käydä läpi etukäteen keskustellen esimerkkien, synonyymien tai kuvan avulla.
Lukemisen aikana saadaan outojen sanojen selitykseen usein tukea tekstin kontekstista. Ääneen lukemisen aikana voi pysähtyä hetkeksi etsimään sanalle synonyymia tai pysähtyä pidemmäksi aikaa keskustelemaan sanasta lause- tai tekstiyhteydessään. Nämä sanat voivat olla myös samoja, jotka ennakoinnissa otettiin esille, jolloin uudet sanat yhdistyvät nyt tekstikontekstiin.
Lukemisen jälkeen voidaan pohtia esimerkiksi tekstissä olleen sanonnan merkitystä, rikastuttaa sanojen merkityksiä ja käsitellä niitä yleisemmällä tasolla keskustelun, kuvien, tehtävien tai näyttelemisen avulla tai soveltaa uusia sanoja toisiin asia- tai lauseyhteyksiin oppilaiden keksimien esimerkkien avulla.

Kuullun ymmärtäminen
Kuullun ymmärtämisessä yhdistyvät viestin kuuleminen, sen ymmärtäminen ja tulkinta. On havaittu, että ensimmäisen luokan oppilaat saattavat selviytyä taitavasti kuullun ymmärtämistä vaativista tehtävistä silloin, kun tehtävä liittyy heille tuttuun kontekstiin eikä vaadi muuta kuin asioiden tunnistamista. Lapselle voi kuitenkin olla ylivoimaista ymmärtää opettajan ohjeita, jos ne sisältävät vieraita käsitteitä, vaativat laajaa muistikapasiteettia tai johtopäätösten tekoa. Kun oppilas kuuntelee ja lukee, hän käyttää taustatietojaan ymmärtääkseen sanoman. On havaittu, että kertomusten ääneen lukeminen ja niistä keskusteleminen kehittävät lapsen tietoisuutta kirjoitetun ja puhutun kielen yhteydestä toisiinsa. Lisäksi kertomusten vuorovaikutteinen ääneen lukeminen tukee kuullun ja luetun ymmärtämistä sekä muita kielellisiä taitoja.

Vuorovaikutteinen ääneen lukeminen
Ennen kertomuksen kuuntelua ennakoidaan tulevaa kertomusta esimerkiksi omien kokemusten, otsikon tai kuvien perusteella.
Lukemisen aikana pysähdytään välillä pohtimaan, mitä on tapahtunut ja ennakoidaan, mitä seuraavaksi voisi tapahtua.
Kertomuksen lopuksi kerrataan keskeiset tapahtumat, pohditaan henkilöitä, syitä ja seurauksia ja verrataan tapahtumia omaan elämään.

Kuullun ymmärtämistä voi harjaannuttaa myös erilaisilla kuuntelu- ja päättelytehtävillä:
Eläytyvä kuunteleminen: kertomusten kuuntelu ja niihin eläytyminen sekä mielikuvien muodostaminen, päivittäiset keskustelut lasten kokemuksista ja yhteisten elämysten jakaminen ryhmässä.
Tarkka kuunteleminen: ohjeen tarkka kuuntelu ja sen mukaan toimiminen kuuntelun jälkeen, muistileikit ja laulut sekä leikit, joissa vaaditaan tarkkojen ohjeiden mukaan toimimista, keskustellaan kuulluista kertomuksista.
Erotteleva kuunteleminen: rytmileikit ja äänien erotteluleikit sekä äänteiden kestoeroihin liittyvät kuuntelutehtävät, äänimaailmasta sovittujen viestien tai äänien tunnistaminen.
Päättelevä kuunteleminen: kertomusten kuunteleminen ja niistä keskustelu, kuullun analysointi, kuvan ja lauseen yhdistämistehtävät, omien kokemusten kuvailu, vertailu- ja yhdistämistehtävät sekä -leikit.
Arvioiva kuunteleminen: kertomusten, keskustelujen ja kirjoitustehtävien yhteydessä sekä leikki- ja ilmaisutehtävissä erottaa oleellisen epäolennaisesta tai tunnistaa henkilön tai tapahtumien tarkoitusperät.

Lukustrategioiden hallinta
Lukustrategioilla tarkoitetaan toimintamalleja ja tekniikoita, jotka auttavat lukijaa ymmärtämään, muistamaan ja käsittelemään tekstiä. Aluksi lukustrategioita harjoitellaan kuultujen kertomusten yhteydessä ja kuullun ymmärtämisen tehtävien avulla ensin yhdessä opettajan kanssa
mallintaen, sen jälkeen parin kanssa ja lopulta yhä itsenäisemmin.

Alkuvaiheessa lukijan kanssa voi harjoitella esimerkiksi seuraavia lukustrategioita ensin yhdessä opettajan kanssa mallintaen, sen jälkeen parin kanssa ja lopulta yhä itsenäisemmin:
Ennakointi: Tekstin sisältöä ennakoidaan otsikon ja kuvien perusteella. Pohditaan tarinan seuraavia tapahtumia tai tekstissä ja kuvissa annettuja vihjeitä yhdistämällä ne omiin aikaisempiin tietoihin tai kertomuksen aikaisempiin tapahtumiin.
Selventäminen: Tekstin vaikeiden sanojen huomaaminen ja niiden merkityksen selvittäminen tekstin yhteydestä, kuvaa apuna käyttäen, keskustelemalla tai sanakirjasta etsimällä.
Tiivistäminen: Tekstin pääasioiden löytäminen sekä juonen tiivistelmän tai yhteenvedon tekeminen esimerkiksi muutamalla lauseella, sarjakuvalla tai näyttelemällä.
Uudelleen muotoilu: Tekstin sisältö kerrotaan omin sanoin.
Kysymysten tekeminen: Kysymysten laatiminen esimerkiksi parille tekstin keskeisistä kohdista, jolloin tekstin rakenne ja sisältö sekä keskeiset asiat jäsentyvät.
Päätelmien tekeminen: Pysähdytään ymmärtämisen kannalta kriittisissä kohdissa, keskeisten asioiden tunnistaminen tekstistä ja päätelmien tekeminen luetusta myös omia taustatietoja hyväksi käyttäen.
Lisäksi:
ajatuskarttoja
muistia tukevia mielikuvia
mielikuvaharjoituksia

Jotta lasta voitaisiin auttaa parhaalla mahdollisella tavalla, on tärkeää aluksi selvittää, mistä luetun ymmärtämisen ongelmat johtuvat. Tämä toimii lähtökohtana harjoittelun suunnittelulle ja kohdentamiselle. Lukemisen perustekniikan vaikeudet näkyvät hyvin todennäköisesti myös luetun ymmärtämisen vaikeutena. Silloin on tärkeää keskittyä lukemisen sujuvuuden harjoitteluun. Lukunopeuden kasvattaminen edesauttaa osaltaan ymmärtämisen parantumista.
Vaihtoehtoisesti ongelma voi löytyä suppeasta sanavarastosta, vaikeudesta hyödyntää tekstin sisällöllisiä ja kieliopillisia vihjeitä, käsitteellisen ajattelun vaikeudesta, heikosta päättelykyvystä tai muistiin liittyvistä ongelmista.
Jos vaikeudet löytyvät selkeästi jostain tietystä luetun ymmärtämisen taustataidosta, voidaan keskittyä sen harjoitteluun:
maahanmuuttajalapset saattavat hyötyä paljon sanavaraston kasvattamiseen tähtäävistä harjoituksista
 tarkkaavuuden kasvaessa työmuisti on tehokkaammassa käytössä, keskittyminen voi joskus olla vaikeaa ja harjoittelua kannattaa tällöin ohjata enemmän toiminnanohjauksen taitojen ja tarkkavaisuuden kohdentamisen harjoitteluun
motivaation ylläpito on tärkeää ymmärtämisen harjoittelussa, olisi hyvä löytää lapselle paras ja mielekkäin harjoittelutapa ja keksiä kannustimeksi hyviä tavoitteita

Luetun ymmärtämisen strategioita:
Ennakointi ja aiemman tiedon aktivointi – mietitään tekstin seuraavia tapahtumia tai tietoja, ”mitä minä tiedän ennakkoon tästä asiasta?”
Selventäminen – vaikeiden käsitteiden löytäminen ja niiden selvittäminen, kysytään opelta, kaverilta, vanhemmilta, luetaan sanakirjasta tai netistä
Yhteyksien luominen omaan elämään – esim. tuntuuko samalta kuin kirjan henkilöstä, onko samanlaisia mielipiteitä tai kiinnostuksen kohteita, onko tehnyt joskus itse samoin?
Tiivistäminen ja yhteenvedon tekeminen – tekstin pääasioiden löytäminen ja niiden mieleen painaminen
Uudelleen muotoilu – esittää oppimansa asiat omin sanoin
Epäolennaisen poistaminen ja tekstikriittisyys – harjoitellaan epäolennaisen tiedon poistamista, mikä on oleellista kokonaisuuden kannalta, kriittinen suhtautuminen esim. netissä tuotettuun tekstiin
Kysymysten tekeminen – oppilas esittää kysymyksiä itselleen
Takaisin palaaminen – uudelleen palaaminen ja tiedon paikallistaminen auttaa ymmärtämään ja muistamaan lukemansa paremmin
Päätelmien tekeminen – ohjataan oppilaita yhdistämään aiempia tietoja luettavaan tekstiin, opettajan mallinnus tärkeää
Alleviivaus – alleviivataan yhdessä löydetyt keskeiset asiat
Tukisanalista – etsitään tukisanalistasta keskeiset sisältöä koskevat sanat
Ajatus- ja käsitekartat – asioiden havainnollistaminen, asian rakenteiden ja yhteyksien selkeyttäminen ja muistiinpanojen tekeminen parantavat asioiden ymmärtämistä ja suurten kokonaisuuksien hahmottamista

Valmiita ohjelmia ja materiaaleja:
Tuija Aro: Kummi 1. Luetun ymmärtämisen teoriaa ja harjoituksia http://kauppa.nmi.fi/product/3/kummi-1-luetun-ymmartamisen-teoriaa-ja-harjoituksia
Marja Vauras: SuhAus – Seikkailu Uhka Autiosaarella. Luetun ymmärtämisen kehittäminen https://www.utu.fi/fi/yksikot/edu/yksikot/otuk/tuotteet/luki/suhaus/Sivut/home.aspx
Ekapeli Sujuvuus http://www.lukimat.fi/lukeminen/materiaalit/ekapeli/ekapeli-sujuvuus
Mikael-koulu: Lue, mieti, tee 2 https://www.valteri.fi/puoti/materiaalit/lukemaan-ja-kirjoittamaan-oppiminen/lue-mieti-tee-2-p-68.html
Luki-Luukas: http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/lukiluukas/
Lyhyitä harjoituksia: http://users.edu.turku.fi/mmaalto/luetun_ymm.htm
Papunet: http://papunet.net/materiaalia/luetun-ja-kuullun-ymm%C3%A4rt%C3%A4minen

Edistymisen seuraaminen
Arkielämässä luetun ymmärtämisen kehittyminen voi näkyä esimerkiksi parempana osaamisena reaaliaineissa. Luultavasti lukemisen määrä lisääntyy vapaa-ajallakin, kun tekstin ymmärtäminen helpottuu. Varsinaisia edistymisen seuraamisen välineitä on Suomessa hyvin vähän. Kuten edellä arvioinnin yhteydessä todettiin. Ala-asteen Lukutesti Allussa on tehtäviä luetun ymmärtämisen arviointiin. Tehtäviä ei kuitenkaan suositella kehittymisen seurantaan yksilötasolla, koska käytössä olevat tekstit eivät ole osoittautuneet keskenään rinnakkaisiksi ja täten vertailukelpoisiksi.

Lähteet
Lukimat: http://www.lukimat.fi/etusivu (viitattu 5.3.2015)
Nykänen H.: Luetun ymmärtämisen strategiat. Luentodiat 2.11.2015