LUKI-vaikeus
eli lukemisen ja kirjoittamisen vaikeus
Lukemis-
ja kirjoittamisvaikeuksilla tarkoitetaan vaikeuksia lukemaan tai / ja
kirjoittamaan oppimisessa. LUKI-vaikeuksia esiintyy tavanomaiseen
kouluopetukseen osallistuvilla opiskelijoilla, joilla on yleensä
taustalla suhteellisen hyvä älyllinen kehitys. Taustalla ei ole
aivovauriota tai emotionaalisia häiriöitä, vaan kyseessä on
kehityksellinen ongelma eli lukemisen ja kirjoittamisen oppimisen
edellytykset ovat olleet jo alusta asti puutteelliset. LUKI-vaikeus
ei siis johdu jostakin myöhemmästä tapahtumasta, esimerkiksi
traumasta. Lukemisen erityisvaikeudesta käytetään myös nimitystä
dysleksia, vaikka yleensä lukemisen ja kirjoittamisen vaikeutta
esiintyy samanaikaisesti.
LUKI-vaikeudet
ilmenevät eri tavoin eri ikävaiheissa. Jo syntymän jälkeinen
puheäänteiden käsittely poikkeaa riskilapsilla verrokeista.
Esikouluiässä LUKI-vaikeutta ennustaa heikko fonologinen tietoisuus
ja kirjain-äännevastaavuuksien hallinta. Kouluiässä vaikeus näkyy
hitaana kirjoitetun kielen hallinnan taitojen oppimisena sekä
opittujen lukemisen ja kirjoittamisen taitojen sujumattomuutena.
Kouluikäisenä vaikeuteen nivoutuu myös tunne-elämään ja
sosiaalisen kehitykseen, ja ongelmat voivat näkyä hyvin monella eri
elämänalueilla. Nuoruusiässä oppimiseen ja sosiaaliseen
vuorovaikutukseen kohdistuvat vaatimukset kasvavat ja muuttuvat. Tämä
tuottaa vaikeuksia nuorelle, jolla on kielellisiä vaikeuksia. Nuoren
itsenäisen selviytymisen kannalta on tärkeää tunnistaa myös
kielihäiriöihin liittyvät sosiaaliset vaikeudet. Nuoruusiän
opinnoissa vaaditaan käsitteellistä ymmärtämistä ja uusia
kielellisiä käsitteitä, eikä opiskeltavat asiat liity enää
arkielämän kokemuksiin. Uusien taitojen pitäisi automatisoitua
nopeasti ja tietoja pitää kyetä yhdistelemään. Lisäksi
tarkkaavaisuus ja oman toiminnan ohjaamisen vaatimukset kasvavat.
Nuoren on tultava toimeen entistä useampien ihmisten kanssa, kuten
opettajien, muiden aikuisten ja ikätovereiden kanssa.
LUKI-vaikeus
hankaloittaa tiedonhakua ja kirjallista oppimista, mikä lisää
eroja oppimistaidoissa ja oppimiseen käytettävässä työmäärässä.
Lisäksi se vaikeuttaa kielteisesti itsetunnon ja minäkäsityksen
kehitykseen sekä motivaatioon. Nuorilla LUKI-vaikeuteen liittyy
erityisesti lukemisen ja kirjoittamisen hitaus ja työläys,
lukemisen ongelmia on lähinnä niillä, joilla kielelliset vaikeudet
ovat suuria. LUKI-vaikeus vaikeuttaa kaikkea opiskelua, etenkin
vieraiden kielten opiskelua. LUKI-vaikeuksista kärsivät nuoret
yleensä välttelevät kaikkea kirjallista.
Dyslektikkojen
post mortem -tutkimuksissa on
havaittu, että LUKI-vaikeuksista
kärsivien aivojen
ohimolohkojen takaosissa sijaitsevat planum temporalen
alueet ovat kooltaan symmetriset, kun yleensä vasen planum
temporale on suurempi kuin
oikea. Vasen planum
temporale liittyy nimenomaan
kielellisiin toimintoihin, ja symmetrisyyden ja fonologisten
ongelmien välillä on havaittu merkittävä yhteys. Intensiivinen
auditiivinen harjoittelu voi lisätä planum temporalen
assymmetriaa.
Lähteet:
Aro
M., Siiskonen T., Peltonen M. & Pirinen P.: Tekninen luku- ja
kirjoitustaito. Kirjassa: Aro T., Siiskonen T. & Ahonen T.
(toim.): Ymmärsinkö oikein? Kielelliset vaikeudet nuoruusiässä.
Korhonen
T.: Lukemis- ja kirjoittamisvaikeudet. Kirjassa: Lyytinen H., Ahonen
T., Korhonen T., Korkman M. & Riita T. (toim.) Oppimisvaikeudet –
Neuropsykologinen näkökulma.
